torstai 28. lokakuuta 2010

Torstain turinoita

Hiljattain tuli käytyä risteilyllä Michigan järvellä. Tarkotuksena oli pelata pokeria, rulettia ja black jackia. Heti purtiloon päästyä selvisikin ettei kyse ollutkaan rahapeleistä, vaan kaikille lyötiin sama määrä pelimerkkejä käteen laivaan astuessa. Risteilyn lopuksi oli Ipodeja tarjolla suurinta menestystä nauttineille. Missään välissä ei taskussa ollut enempää pelimerkkejä kun laivaan astuessa ja puolen yön jälkeen päätin suosiolla lopettaa pelaamisen ja nauttia yöllisestä kaupunkimaisemasta.



Viime viikonloppuna kävi säkä ja onnistuin saamaan itselleni lipun etsimään opiskelumotivaatiota six flags great America huvipuistosta. Alkuun en ollut ajatuksesta kovin innoissani, mutta kun kuulin kuljetuksen+sisäänpääsyn maksavan 10 usd päätin lähteä. Yliopisto luultavimmin maksaa kerhoille hyviä tukiaisia, kun matka voitiin hinnotella noin alas. Halloweenin takia jonot laitteisiin oli melko suuret. Pahimmillaan odotimme 2,5 h päästäksemme 1,5 min kestävään vuoristorataan. Puistossa vietimme aikaa 8 h, mistä 6h meni jonottaessa ja laitteiden tarjoamasta kyydistä ehdimme nauttia max. 10 min. Silti väitän, että päivä oli erittäin hauska. Koskaan aikaisemmin ei ole tullut englanniksi juteltua ranskalaisen, kiinalaisen ja liettualaisen kanssa parhaimmillaan 2,5 h yhtäjaksoisesti. Jonottaessa kun ei keskustelun sijaa paljon muita aktiviteetteja ole. 


Kuvassa näkyvä keltapunainen vuoristorata oli puiston nopein, paras, kaunein ja upein. Vissiin sitä on vanhaks tullu, kun piti oikein istahtaa sen kyydityksen jälkeen ettei tullu laatotettua laattakatua uudelleen. 
Hirvityksen huiput oli 117 km/h ja parhaimmillaan kyydissä koki 4g kiihtyvyyden. Hauskaa oli ja loppuillasta jalat alko olla hyytelöö jonossa seisomisesta. Illalla alkanut vesisade pikkasen latisti tunnelmaa, vaikka ei meikäläisen vatsalaukku ois kestäny enää yhtään vatkainta.


Eilen sain puhelun TSA:lta (transportation security administration). Ilmoittivat, että marraskuusta lähtien pitää ilmoittaa nimi, sukupuoli ja syntymäaika kyseiselle viranomaiselle vähintään 72 h ennen lentoa. Jos näin ei tee, voidaan lennolle pääsy estää. Sinänsä mielenkiintoista, että noi kaikki tiedot on jo kertaalleen lentoyktiölle ilmoitettu lippua ostettaessa, mutta ei näköjään riitä vielä USA:n viranomaisille. Tai sitten lentoyhtiö ei vain saa luovuttaa noita tietoja viranomaisille. Saas nähdä kuinka vaikeeks USA:han matkustaminen tulee vielä tulevaisuudessa menemään.

Nyt on sit talvi tullu tännekin. Tänään oli ekaa kertaa ulkolämpötila alle viiden asteen.

maanantai 18. lokakuuta 2010

Happy Halloween!


Halloween starttasi tällä viikolla ja sen myötä erinäiset juhlat ja kissan ristiäiset. Ensimmäinen suurempi tapahtuma oli lauantaina pidetty vuosittainen pumpkin launch. Tapahtumassa kisaillaan siitä kuka saa lennätettyä kurpitsaa mahdollisimman pitkälle rakentamansa katapultin avulla. Kilpailu käydään joukkueittain eikä katapultin koolla, rakenteella tai laukaisumekanismilla ole rajoituksia. Tärkeää oli vain se, että katapultilla pystyi laukaisemaan kurpitsan turvallisesti ja mahdollisimman pitkälle. Tämä vuosi oli vasta kuudes kerta kun tapahtuma järjestettiin, joten varsin tuoreesta traditiosta oli kyse. Pisimmälle kantanut ilmalento oli alumni-joukkueen 100,8 m.



Alapuolella kisan voittanut katapultti


Viime viikolla tuli myös käytyä parturissa ensimmäistä kertaa täällä olon aikana. Päätin säästää menemällä halvimpaan mahdolliseen minkä googlen avulla löysin. Odotukset eivät olleet mahottoman korkealla, mutta täytyy myöntää, että pikkasen alkoi hirvittää kun intialainen vanhus alkoi koneella leikkaamaan hiuksiani rivakkaan tahtiin. Lopputulos oli ennakko-odotuksista huolimatta positiivinen. Pesun kanssa operaatioon meni 10 min, mikä oli erittäin vähän ottaen huomioon, että edellisestä hiusten leikkuusta oli vierähtänyt melkein kaksi kuukautta. Taidan jopa mennä sinne uudemmankin kerran.

Tällä viikolla eräs proffa sit alkoi kaataa tehtävii ihan tosissaan reppuun. Ekan viiden viikon aikana kaikki viikottaiset tehtävät oli kohtuullisen vaativii, mut nyt vaatimustaso sit kasvoikin eksponentiaalisesti. Tähän asti kyseisen kurssin tehtäviin on menny n. 4-6 h/ viikko, mut en ees haluu ajatella paljon tällä viikolla tulee menee. Vastausten minimipituus kun pitäs olla 15 sivuu, aikasempien neljän sijaan. Tollasista muutoksista viikkotehtäviin ois ollu vaan kiva tietää pikkasen etukäteen eikä vasta tehtävänannon yhteydessä. Mukava pikku yllätys tähän tenttiviikon lomaan. Täällä kun ei ole varsinaista tenttiviikkoa vaan kurssit ja tentit rullaavat suuresti maikkojen aikataulujen mukaan.

No eiköhän tuonkin paperin saa raavittuu kasaan ennen perjantaita jolloin olis vuorossa risteily Michigan järvellä ruletin ja black jackin merkeissä.

sunnuntai 10. lokakuuta 2010

Syksyy kohden

Eipä ookaan taas hetkeen tullu tänne kirjotelua, joten eiköhän ois korkee aika pikkasen raapustella mitä on tullu tehtyä...

Syksy alkaa täälläkin tehdä tuloaan. Puut alko viikonloppuna vaihtaa väriä ja pudottaa lehtiään. Lämpötilojen puolesta ei voi ainakaan valitella. Vaikka syksy tuntuukin olevan tulossa niin tänäänkin lämpöö riitti mukavat 26 astetta. Illat tosin alkaa olee pimeitä jo tossa seiskan jälkeen, mikä asettaa liikkumiselle pieniä ongelmia. Yksin ei oo kovin suositeltavaa liikuskella kampusalueen ulkopuolella ilta-aikaan. Tätä tekstiä kirjoittaessa yliopiston vartiointiliikkeeltä oli tullu maili et pari opiskelijaa oli pahoinpidelty läheisellä metroasemalla (korttelin päässä kampukselta). Ite en oo kyl törmänny mihinkään vastaavaan, mut kai sitä pitää vähän katella missä liikkuu. Omasta mielestä tää on kyl turvallinen paikka. Melkein toivosin et alkais lämmöt laskee etten oo turhaan raahannu talvivaatteita tänne. Sen tilan täyttäisin mieluusti halvalla elektroniikalla ja muilla shoppailutavaroilla. Pitäkää se euro vahvana et meikäläisen reissubudjetti saa jatkaa mukavaa kasvuaan. Kun lähdin tänne elokuussa 1 € = 1,25 usd ja nyt 1 € = 1,38 usd.

Eka tenttikin oli tossa viime viikolla. Rakenteeltaan se oli aika samanlainen kun mihin Suomessakin on tottunu. Paljon esseitä ja sit joitakin pienempii kysymyksiä. Pikkasen yllätyksenä tuli et maikka halus osassa tehtävistä tarkkoja määritelmiä ja muutaman sanan vastauksia eikä sovellettavia tehtäviä juurikaan ollut. Kyseessä siis oli industrial leadership -kurssin tentti, mihin ois mielestäni sovellettavat tehtävät sopineet. Ainakin kun ottaa huomioon käytännön harjoitukset, mitä tunneilla tehtiin. Tulokset pitäs tulla ens viikolla niin sit saa pikkasen tuntumaa mitä pitäs parantaa toista tenttiä varten. Onneks kurssiarvosana muodostuu myös yksilötehtävistä ja kirjallisuustyöstä niin pystyy vähän kompensoimaan tenttiarvosanaa.

Oon pyrkiny pitää blogin opiskelupitoisena enkä niinkään oo kirjotellu kaikista turistiaktiviteeteista mitä tääl on tullu tehtyä. Netti kun on pullollaan sitä tietoo. Kyllä tuolta kyliltä aina tekemistä löytyy ettei täällä aika ainakaan pitkäksi käy. Keskustaan pääsee jopa vähän turhan helposti junalla. Tulee lähdettyä sinne silloin kun naama pitäs olla tukevasti kirjan kansien välissä. Mut hyvä niin, minä tykkään! Laitan tänne aina välillä jotain lässynlässyn turistikokemuksii niin saatte vähän käsitystä miltä tää ympäristö muuten näyttää.

Lopuks vielä jotain otoksia mitä tääl on mm. tullu tehtyä parin viime viikon aikana. Lätkämatsissakin tuli käytyy, mut kamera vaan ei tarttunu mukaan.


The art institute of Chicago
Tuolla tuli käytyä katsomassa ranskalaisen Henri Cartier-Bresson valokuvanäyttelyä. Kaverilla oli silmää kuvata maailmanhistoriaa pelkän kameran avulla. Ennakkoon aattelin et tuun viihtyy näyttelyssä vartin, mutta kun alkuun pääsi niin yks puolitoistatuntinen vierähti todella nopeasti.


Alapuolella otetut kuvat on Willis Towerista (ent. Sears Tower). Rakennus on USA:n korkein ja maailman viidenneksi korkein. Korkeutta tornilla on 442m ja antennin kanssa 527m. Näköalatasanne oli 103. kerroksessa.





Tänään 10.10.10 järjestettiin Bank of America Chicago marathon. Faktaknoppi: ensimmäisen kerran se järjestettiin vuonna 1905.Osallistujia oli yli 30 000. Reitti kiersi kampusalueen, mistä juoksijoita oli helppo seurata. Ite saavuin katsojajoukkoon pikkasen myöhässä. Terävin kärki oli ohittanut kampuksen jo aikaa sitten. Tuliskohan itellekin enemmän motivaatiota, jos ilmottautus vaikka New Yorkin maratoniin. Ei kovin herkästi tulis luovutettua harjoittelussa jos ostais lentoliputkin jo hyvissä ajoin.




Aika on menny pikkasen liian nopeesti. Viikon päästä puoliväli reissusta alkaa olee saavutettu. Kohta pitää alkaa oikeesti miettiä mitä kaikkee täällä haluu vielä tehä. Mut se siitä.

t. j